4+5

Tasan viikko sitten tein positiivisen raskaustestin. Vuoto ei ole alkanut, menkat ovat virallisesti myöhässä ja follikkeliultran ja ovulaation induktion vuoksi tiedän, että tänään on tarkalleen kasassa päiviä ja viikkoja 4+5. Yhtään raskaustestiä en sunnuntain jälkeen ole tehnyt, ajattelin jättää viimeisen digitaalisen testin ensi viikkoon (koska pakkohan itseä on kiduttaa ja tarkistaa, että viikkonäyttö näyttää raskauden edenneen).

Apua. Viikko on lyhyt aika käsittää, että tässä sitä taas ollaan - kolmannen kerran raskaana ja kolmannen kerran kamala pelko siitä, että tulee keskenmeno. Yritän olla rento, yritän ajatella, että tällä kerralla kaikki voi mennä hyvin, että nyt on tehty asioita sen eteen, että vihdoin olisi meidän vuoro saada oma vauva.

Klexanen piikittäminen sujuu jo rutiinilla: alavatsa näyttää lähinnä sotatantereelta mustelmien ja verenpurkaumien takia, mutta jos tällä tavalla saadaan alkio pysymään hengissä kriittisten viikkojen yli niin so be it. Täällä reissussa on helpompi olla tarkkailematta itseään koko ajan, mutta silti teen sitä tiedostamatta jatkuvasti. Keskenmenot ovat jättäneet minuun sellaisen jäljen, etten enää pysty nauttimaan siitä tunteesta, että sisälläni kasvaa (toivottavasti) toinen ihminen vaan pelkään pahinta lähes koko ajan.

Ajattelinkin tehdä pienen listan raskautta tukevista ja toisaalta keskenmenosta varoittelevista oireista. Tiedän, että jos saan keskenmenon, sille en mitään voi, mutta analyyttinen oireiden erottelu auttaa henkisesti piinapäivien ja -viikkojen kestämisessä.

Raskausoireet tähän mennessä:
- painavat, suurentuneet rinnat (eivät niinkään kipeät, vain painavat)
- kuvottava olo aamulla ja heti, jos ei syö tarpeeksi usein
- paineen tunne alavatsalla, hellät vatsalihakset
- jatkuva vessassa juoksemisen tarve (yöheräilyt ovat taas alkaneet...)
- tietyt hajut tuoksuvat todella vahvasti (tällä hetkellä sellaisia ovat hajuvedet, pesuaineet, tupakka ja tee (?!))
- hengästyminen esim. portaissa
- vaihtolämpöisyys: välillä hikoilen hulluna, seuraavassa hetkessä palelelee
- närästys
- väsymys (joka voi johtua työreissun univajeestakin)
- itkuherkkyys

Keskenmenosta pelottelevat oireet:
- aika ajoin tuntuva vatsakipu kohdun ja munsarjojen kohdalla, välillä tuntuu nivusessa saakka
- ilmakuplat vatsassa (edellisellä kerralla tunsin ilmakuplia vielä siinä vaiheessa, kun sikiö oli jo kuollut kohtuun, joten pelkään jotenkin näitä)
- alaselkäkipu, joka on välillä hyvinkin voimakasta

Eniten olen peloissani tällä hetkellä tuosta alaselkäkivusta. Se voi olla toki lihasperäistä ja oli poissa tässä yhdessä vaiheessa jo (viime viikonloppuna oli voimakasta), mutta vihottelee aina välillä. Ensimmäisessä raskaudessa minulla ei ollut mitään kipuja ja sain keskenmenon. Toisessa raskaudessa minulla oli kaikkia mahdollisia kipuja selkäkivuista nivuskipuihin ja sain keskenmenon. On sanomattakin selvää, että oli tilanne mikä oli, pelkään sen olevan merkki lähestyvästä tai jo tapahtuneesta keskenmenosta. Se, että vuoto ei ole alkanut, ei lohduta minua yhtään.

Ja silti olo on jotenkin erilainen, ajoittain jopa tyynenrauhallinen. Herään aamulla ja mietin, että tämä on meidän vauvamme, nyt on meidän vuoromme. En ymmärrä, miten uskallan ajatella näin, koska keskenmenon todennäköisyys on tällä kerralla suurempi kuin edellisellä ja selkäkivut eivät mielestäni ole hyvä merkki (?). Ehkä mieleni on väsynyt uskomaan aina sitä pahinta. Selvää on kuitenkin se, että vuoristoradan kyydissä ollaan vielä monta viikkoa, jos vuoto ei ala. 

Päivä kerrallaan, sisään ja ulos hengitellen, sen on pakko riittää nyt.