Keskenään

On varmasti aika lopetella tämä blogi, koska en haluaisi aloittaa jokaista kirjoitusta pahoittelemalla sitä, että aikaa on mennyt taas monta viikkoa. Ajattelin kuitenkin päivitellä vielä näin toisen lapsen syntymään saakka hieman meidän kuulumisia ja mistä sitä tietää, jos äitiyslomalla iskisi kirjoitusvimma. Päivät ehtivät kääntyä marraskuusta joulukuuksi ja täällä eletään raskausviikkoa 36+3. Kävin maanantaina rv 36+0 synnytystapa-arviossa ja lääkärin ja kätilön kanssa yhdessä tehtiin synnytyssuunnitelmaa. Vauvalla oli kaikki hyvin, mutta sen verran iso poika sieltä on tulossa (maanantain painoarvio oli 3,3-3,4kg ja lääkäri arvioi, että kuukauden päästä paino on varmasti yli neljän kilon), että päädyimme kuitenkin ns. takaporttisektioon. Odotellaan nyt vielä rauhassa tämä joulukuu, josko synnytys käynnistyisi itsestään ja jos ei, rv 40+4 eli uuden vuoden puolella minua odottaa suunniteltu sektio. Tämä siksi, että edellisen sektion takia käynnistystä ei suositella enkä kyllä sellais...

Olen tuntenut vauvan liikkeitä jo viikoilta 16+. Monet sanovat, että kyseessä ei varmasti ollut sikiö, mutta itse pystyin omasta mielestäni erottamaan vauvan liikkeet tuolloin jo ihan selvästi ja tässä kannassa pysyn. Viikko viikolta liikkeet vahvistuivat, muuttuivat kuplista selkeiksi potkuiksi ja rv 30+ jälkeen luinen pallo eli peppu on työntänyt itseään vatsanahkan läpi milloin mistäkin kohtaa ja jalat ovat työntyneet kylkiluiden väliin. Olen tottunut siihen, että lapsi liikkuu päivittäin ja paljon liikkuukin ja se on tuonut minulle uskoa ja luottoa siihen, että raskaus jatkuu ja kaikki on hyvin. Tiistain pelkopolikäynti muuttui silti todella yllättäen paniikki-itkuun torstai-iltaan mennessä. Vaikka paria päivää aiemmin oli todettu kaiken olevan hyvin, koko torstaipäivän vauva liikkui vähän ja ne vähäiset liikkeet jotka tunsin, olivat paljon aiempaa himmeämpiä. Ei puhettakaan kunnon potkuista, jotka olivat heiluttaneet koko mahaa puolelta toiselle. Illalla nukkumaan käydessä olin ...

Kesäkuu vetelee viimeisiään ja laskettuun aikaan on tasan neljä viikkoa, tänään siis rv 36+0. Viikon päästä vauva on täysiaikainen ja voisi syntyä koska tahansa. Edelleen tuntuu uskomattomalta , että tänne saakka on päästy ja olo on ollut henkisesti helpompi kuluneella viikolla. Loppu häämöttää jo - haluan uskoa, että viimeistään kuuden viikon kuluttua ollaan tositoimissa, ehkä jopa aiemmin. Tänään meillä oli synnytyslääkärin tapaaminen pelkopolin kautta. Käytiin ensin läpi loppuraskauteen liittyviä pelkoja (tiivistin saman version kuin kätilölle vajaa pari viikkoa sitten) ja sitten tehtiin kunnon tutkimukset. Vauva voi hyvin ja liikkui aktiivisesti, painoarvio oli hieman reilut 2800g eli täysin keskikäyrällä mennään koon puolesta. Lapsivettä oli normaalin verran, napavirtaukset olivat kunnossa ja istukka siisti. Käsikopelolla lääkäri myös totesi lantion vaikuttavan normaalilta, joten estettä alatiesynnytykselle ei todettu. Vauva oli raivotilassa, kuten joka kerta tähän saakka ja pää...