Keskenään

Raskaus kahden keskenmenon jälkeen on aivan toista maata kuin ensimmäinen raskaus tai raskaus onnistuneiden raskauksien jälkeen. Sanoisin melkein sitä välitila-raskaudeksi. Vaikka kaikki merkit ovat ilmassa: testi näyttää plussaa, menkat ovat myöhässä, oksettava olo on taas aamujen ilona ja rintoja pakottaa, en silti koe olevani raskaana . En sillä tavalla, että suunnittelisin jo aikaa sen jälkeen, kun vauva syntyy tai pohtisin sitä millaisia äitiysvaatteita haluaisin ostaa.  Raskaus keskenmenojen jälkeen mitataan päivissä, välillä jopa tunneissa. Jokainen vuodoton päivä on voitto, mutta koska minun keskenmenoni ovat olleet pääosin keskeytynyttä sorttia (tai vuoto on alkanut useita päiviä, jopa viikkoja sikiön kuoleman jälkeen), en usko vuodon puuttumisen olevan ainoa merkki hyvin etenevästä raskaudesta. Jatkuva epävarmuus kalvaa, sumentaa ajatukset ja synkistää mielen. Kadehdin niitä naisia, jotka pystyvät katsomaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin ja suunnittelemaan 6. ra...

Olen pohtinut tällä viikolla paljon aikaa.  Tuntuu, että kevät tuli ainakin tänne pääkaupunkiseudulle ihan hetkessä ja todella aikaisin. Toisaalta en tiedä voiko kuluneesta talvesta käyttää edes kunnolla termiä talvi, mutta pimeyttä ja räntää ainakin riitti ihan tarpeeksi. Lisääntynyt auringon valo, valoisat aamut ennen töihin lähtöä ja aurinkoiset illat ovat herättäneet minussa monenlaisia tunteita. Olen saanut seurata jo kolmen vuodenajan vaihtumista vauvasta haaveillen, välillä raskaana ja välillä keskenmenoa läpikäyden ja nyt ympyrä sulkeutuu. Päällimmäinen tunne tällä hetkellä on suru - miten kauan minä joudun vielä odottamaan? Miten monta vuodenaikaa ehtii vielä vaihtua? Tulin ensimmäisen kerran raskaaksi kesällä, keskellä helteisintä keskikesää ja sillä hetkellä odotin vain viileämpää syksyä ja tukalan olon helpottumista. Syksy toi kuitenkin mukanaan ensimmäisen keskenmenon ja valtavan shokin siitä, että kaikki ei päättynytkään suunnitellusti. Silloin kesällä ehdin jo mi...