Keskenään

Vietän huomenna viimeistä päivää kaksin pojan kanssa.  Vanhempainvapaa loppui jo huhtikuun lopussa, sitten alkoi hetkeksi hoitovapaa, nyt olen virallisesti kesälomalla ja huomenna mies aloittaa viiden viikon kesäloman. Elokuussa me molemmat sitten palaamme töihin. Miten tässä näin kävi? Älkää käsittäkö väärin. Äitiyslomavuosi on ollut elämäni pisin, hands down. Monet kerrat olen laskenut päiviä, tunteja, minuutteja siihen, että mies tulee töistä kotiin, muskari alkaa, päiväunet loppuu, yöunet alkaa, koska seuraavan kerran syödään, että pääsen lounaalle ystävän kanssa tai iltalenkille kesäillassa. Kukaan ei koskaan sanonut, että äitiyslomalla odottaisin lähes yhtä paljon kuin raskausaikana. Silti. Nyt on haikea olo. Tiedän, että tämä aika ei koskaan palaa, ei näin. Jatkossa olen työssäkäyvä äiti ja vaikka olisinkin töistä lomalla, tämän lapsen kanssa en tule äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaata enää viettämään. Se vetää mietteliääksi. Ehdinkö nauttia tästä ajasta yhtään va...

Koko elokuu on ollut yhtä aurinkoa. Kaikkialla paistaa, koko ajan ja kesä tuntuu tehneen ihan uskomattoman comebackin sateiden jälkeen. Vaikka en normaalisti kesäihminen olekaan, aurinkoiset aamut ovat ihme kyllä tehneet omasta olemisesta vähän helpompaa. Työt alkoivat, aikaiset aamut pakottavat kömpimään lämpimän peiton alta aivan liian varhain. En kaipaa sadetta, mutta välillä kontrasti auringon ja oman olon välillä on mittaamattoman suuri. Uskallanko kuitenkin sanoa, että alan tottumaan tähän? Välillä itkettää, välillä ärsyttää ja edelleen piilotan raskautuvien ystävien vatsakuvia Facebookista. Mutta pääosin omat ajatukset alkavat tasaantua. Meillä ei ole lasta. Meille ei välttämättä koskaan tule lasta. Kaikilla muilla tuntuu olevan lapsi. Näin se nyt vain menee.  Olimme eilen jälleen kerran yhdessä pikkulapsiperheessä kylässä (pakkosiedätyshoidostahan se käy ja näin sen on kai oltava). Olin varautunut siihen, että oma ahdistus olisi vierailun aikana ja sen jälkeen todella k...

Kuukausi ehti vierähtää, mutta täällä taas ollaan - ainakin hetkellisesti. Tämä kesän "tauko" on mennyt niin pieleen kuin vain pieleen olisi voinut mennä, joten en nähnyt radiohiljaisuuteenkaan enää suurempaa syytä. Lisäksi olen huomannut tässä kuukauden aikana, että lapsettomuudesta voi yrittää pitää lomaa, eri asia on onnistuuko siinä. Minua etevämmille nostan hattua ja toivon lempeitä kesäpäiviä. Paljon on vettä virrannut no vaikka Vantaan-joessa sen jälkeen, kun viimeksi kirjoitin. Voi reppana minua kun luulin kesäkuussa, että fyysisesti homma oli paketissa. As if. Juhannusviikolla tiputteluvuoto jatkui kaavinnan jälkeen vielä kolmatta viikkoa ja kohtua repi kuin pahimmissakin supistuksissa, joten tein hieman etukäteen raskaustestin. Selvä positiivinen. Mini-hermoromahdus ja ei muuta kuin takaisin Kättärille. Diagnoosi oli selvä, kaavinta oli epäonnistunut, kohtuun oli jäänyt raskausmateriaalia ja sain juhannusaaton aatolle kiireellisen ajan hysteroskopiaan eli kohdun ...