Jotta elämä ei pääsisi muuttumaan liian tylsäksi, sain kamalan flunssan. Loma alkoi, ultran jännitys laukesi ja eilen olin jo täydessä taudissa.
Olisin varmasti vielä enemmän paniikissa, jos olo ei olisi kuin rekan alle jääneellä ja kaikki energia ei menisi hengittämiseen. Raskausoireita ei yskän ja vuotavan nenän alta tunnista ollenkaan (mihin aamun yökkäilytkin tuntuvat kadonneen??) ja tämä on omiaan lisäämään tunnetta siitä, että voiko kaikki olla hyvin? Miten tämä flunssa voi vaikuttaa kasvavaan sikiöön, etenkin tällaisessa tapauksessa, jossa keskenmenoriski huitelee taivaissa?
Raskaana ollessa flunssan hoito jää lepo-kuuma juoma-kurkkupastillien imeskely -asteelle, joten olo on todella kamala (Finrexin ja Nasolin, kuinka teitä kaipaankaan). Pelottaa aivan järjettömän paljon, että onnistun yskimisellä, jatkuvalla niistämisellä ja yleisellä huonolla ololla tappamaan kaiken vielä maanantaina kohdussa elossa olleen. Järjetöntä, tiedän. Mutta kuitenkin luonnollista, ottaen huomioon historiamme.
Kuulisin mielelläni rohkaisevia sanoja siitä, että viikolla 9 sairastettu flunssa (vielä onneksi ilman kuumetta!) ei ole kuolemaksi eikä voi aiheuttaa äkillistä keskenmenoa, jos sikiöllä muuten on mahdollisuudet selvitä tämän kriittisen vaiheen yli. Mietin jo viime yönä yskiessä, että pitäisikö kuitenkin varata aika ensi viikolle ultraa varten. En haluaisi pilata lomaa (mahdollisen raskauden päättymisen ehtisi siis kuulla tammikuussakin), mutta pystynkö nauttimaan ulkomaanreissusta, jos pelkona on, että sikiö ei ole enää elossa? Tällä hetkellä olo on vielä suhteellisen luottavainen, mutta mitä enemmän aikaa ultrasta kuluu, sitä vähemmän luottoa taitaa löytyä.
Np-ultra odottaa jo 12.1. Siihen on alle kolme viikkoa. Nyt saan olla joululomalla ja levätä. Mutta silti pelottaa. Pelottaa ihan kamalasti. En taida vieläkään uskoa sitä, että tästä voitaisi päästä sille paremmalle puolelle. Että kaiken tämän jälkeen meitä voisi odottaa onnellinen loppu.
Kaikesta huolimatta: hyvää joulua kaikille ihanille lukijoilleni! <3
Olisin varmasti vielä enemmän paniikissa, jos olo ei olisi kuin rekan alle jääneellä ja kaikki energia ei menisi hengittämiseen. Raskausoireita ei yskän ja vuotavan nenän alta tunnista ollenkaan (mihin aamun yökkäilytkin tuntuvat kadonneen??) ja tämä on omiaan lisäämään tunnetta siitä, että voiko kaikki olla hyvin? Miten tämä flunssa voi vaikuttaa kasvavaan sikiöön, etenkin tällaisessa tapauksessa, jossa keskenmenoriski huitelee taivaissa?
Raskaana ollessa flunssan hoito jää lepo-kuuma juoma-kurkkupastillien imeskely -asteelle, joten olo on todella kamala (Finrexin ja Nasolin, kuinka teitä kaipaankaan). Pelottaa aivan järjettömän paljon, että onnistun yskimisellä, jatkuvalla niistämisellä ja yleisellä huonolla ololla tappamaan kaiken vielä maanantaina kohdussa elossa olleen. Järjetöntä, tiedän. Mutta kuitenkin luonnollista, ottaen huomioon historiamme.
Kuulisin mielelläni rohkaisevia sanoja siitä, että viikolla 9 sairastettu flunssa (vielä onneksi ilman kuumetta!) ei ole kuolemaksi eikä voi aiheuttaa äkillistä keskenmenoa, jos sikiöllä muuten on mahdollisuudet selvitä tämän kriittisen vaiheen yli. Mietin jo viime yönä yskiessä, että pitäisikö kuitenkin varata aika ensi viikolle ultraa varten. En haluaisi pilata lomaa (mahdollisen raskauden päättymisen ehtisi siis kuulla tammikuussakin), mutta pystynkö nauttimaan ulkomaanreissusta, jos pelkona on, että sikiö ei ole enää elossa? Tällä hetkellä olo on vielä suhteellisen luottavainen, mutta mitä enemmän aikaa ultrasta kuluu, sitä vähemmän luottoa taitaa löytyä.
Np-ultra odottaa jo 12.1. Siihen on alle kolme viikkoa. Nyt saan olla joululomalla ja levätä. Mutta silti pelottaa. Pelottaa ihan kamalasti. En taida vieläkään uskoa sitä, että tästä voitaisi päästä sille paremmalle puolelle. Että kaiken tämän jälkeen meitä voisi odottaa onnellinen loppu.
Kaikesta huolimatta: hyvää joulua kaikille ihanille lukijoilleni! <3
Ihan rauhassa vaan. Toi raskaus ja flunssa on kyllä kurja yhdistelmä, just noiden lääkkeiden takia. Raskaus alentaa vastustuskykyä joten tämähän on ilmiselvä raskausoire :)
VastaaPoistaVoihan sen tosiaan noinkin ajatella! :)
PoistaFlunssa ei onneksi tee sikiölle mitään, vaikka olisi kuumettakin. Me käytiin ulkomaanmatkalla rv9 aikoihin mikä oli aika stressaavaa kun vuotoja oli ollut vähän koko ajan. Käytiin ultrassa ennen matkaa mikä auttoi vähän :) ja käytiin myös matkan jälkeen :D Hävettää myöntää mutta me käytiin varmaan neljässä ultrassa ennen np-ultraa, aina reilummin vuodon jälkeen jotka onneks oli vaarattomia. Toki se 12.1. tulee jo aika pian mutta itse en pidä yhtään liioitteluna käydä ennen matkaa, ehkä reissu menee sitten rennommin
VastaaPoistaNiin... Pitää miettiä tuota ultraa, kaikki muut tuntuvat pitävän minua hysteerisenä kun haluaisin koko ajan varmistella, mutta keskenmenojen jälkeen pieni hysteria kai sallitaan. :D Pitää katsoa joulunpyhien jälkeen, että mikä fiilis ultran suhteen. Kiitos tsemppauksesta!
PoistaMulla oli rv8+4 --> rv10 elämäni pahin flunssa! Yskin, aivastelin, niistin, voin pahoin, olin kuumeessa ja kaikilla aivastuksilla ja yskäsyillä alavatsaa viilsi ihan tuskainen kipu! Ja hematooman takia valuin koko flunssan ajan vertakin.. ja vuoto tuntui aina yskänpuuskien takia voimistuvan. No, niin vain oli np:ssa rv12+3 kaikki hyvin. Flunssa ja verenvuoto loppu aikanaan ja pikkutyyppi pysy sitkeesti kyydissä mukana :) Eli tsempit vain, kyllä ne kyydissä pysyy flunssanki yli :)
VastaaPoistaNo huh, kuulostaapa rankalta! Täällä ei onneksi ole vuotoa näkynyt mutta pelko siitä herää kyllä yskänpuuskissa. Pitää vain yrittää luottaa, että kaikki menisi hyvin flunssasta huolimatta, kiitos tsempeistä! <3
PoistaIhanaa että saitte ultrassa hyviä uutisia! Kaikkea hyvää myös jatkoon! Meilläkin paras joululahja, positiivinen testi. En kyllä vielä uskalla toivoa liikoja kun viimeksi päättyi keskenmenoon. Ei muuta kuin päivä kerrallaan eteenpäin :) t.niina
VastaaPoistaKiitos! Onnea positiivisesta testistä, jospa teillä menee tällä kertaa kaikki hyvin loppuun saakka! :)
PoistaOi että,täältä piisaa sairauskertomusta! Olen nyt rv 13 ja oon sairastanut yli puolet alkuraskaudesta! Poskionteloidentulehdus kesti kolme viikkoa,punkteerattiin kuudesti...söin ab-kuurin just viikolla 9,niin esikoisenkin aikaan. Nyt perusflunssa,joka kestää ja kestää..keuhkot kipeät,hullu yskä yms. Mutta nasolinia,nasonexia yms. SAA KÄYTTÄÄ raskaudessa!! Asia varmistettu teratologisesta tietopalvelusta. Olen itse näitä käyttänyt kuurina lääkärin ohjeen mukaan. Nyt vielä vahvempi nenätippa käytössä ettei tulehdus uusisi poskissa. Ja nt-ultrassa terve sikiö polski eilen:)
VastaaPoistaNo sitä mä oon miettinytkin, että osa sanoo että mitään ei saisi käyttää ja osa sanoo että oikein käytettynä ok. Voi olla että joudun turvautumaan vielä Nasoliniin, kun taipumusta poskiontelotulehduksiin on... Onnea sinulle raskauteen!
PoistaMulla oli esikoista odottaessa influenssa rv 10. Joku jälkitauti äityi sen verran pahaksi, että tulehdusarvot nousi pilviin ja jouduin sairaalaan antibioottitippaan ja höyryä hengittelemään. Vauvaa seurattiin säännöllisesti ultralla ja siellä se veti volttia pirteänä (toisin kuin äitinsä). Ja terve tyttö syntyi aikanaan. Eli ei huolta, et sinä tuolla flunssalla saa keskenmenoa aikaan, mutta toki jos olo muuten huononee, kannattaa mennä matalalla kynnyksellä lääkäriin, kun vastustuskyky on normaalia alempana.
VastaaPoistaPitää seurata omaa oloa jälkitautien varalta, mutta onneksi kyseessä oli "vain" flunssa eikä influenssa, kun lämpöäkin oli korkeimmillaan 37.2. :D
Poista