Lääkkeillä avustetun raskauden yrittämisen huonoin puoli on ne lääkkeet.
Pettymysten jälkeen on herännyt taas uusi toivo siitä, että ehkä tämä on se kierto, kun tikkuun ilmestyy toinen viiva. Lapsettomuus ja keskenmenot ovat siitä jänniä ilmiöitä, että aina tulee se seuraava kierto ja seuraava kierto on aina uusi mahdollisuus. Toki ymmärrän, että pitkään jatkuneen lapsettomuuden jälkeen alkavat kuukautiset tuovat musertavan pettymyksen, mutta minulle henkilökohtaisesti ne tarkoittavat myös uutta mahdollisuutta yrittää (tämä on ehkä vielä lapsettomuuden alkumetreillä räpiköivän naisen puhetta, tulkaa kysymään tilannetta vuoden, kahden tai kolmen päästä jos olemme edelleen samassa pisteessä).
En kuitenkaan pidä siitä, että alkukierrossa syödyt hormonit muuttavat minut - jo ennestään aika intensiivisen persoonan - melkoiseksi hormonihirviöksi. Milloin räjähdän miehelle, milloin menee hermot yhteen jos toiseen asiaan, välillä v****aa ankarasti. Mutta pahinta ovat yllättäen alkavat itkukohtaukset (jotka yleensä liittyvät ennen kaikkea harmistumiseen, mutta raskaita ne ovat yhtä kaikki). Sillä hetkellä, kun itkee sitä, että unohti ostaa pyykinpesuainetta ja pyykit ovat jo koneessa ja kello yhdeksän illalla (lähikauppa siis jo kiinni), tietää, että asialla ovat mitkäs muut kuin iki-ihanat hormonit.
Ehkä tämä on vain mutu-tuntumaa, mutta jotenkin on sellainen fiilis, että näillä keinotekoisilla hormoneilla on tavallisia hormoneja vielä eksponentiaalisesti suurempi vaikutus siihen, millainen olen. Ei kai järkevä nainen muuten käyttäytyisi näin? Mutta kaiken aikaa muistan, että näiden ihmepillereiden avulla uusi raskaus voi alkaa ja ehkä jopa jatkua ja siksi jaksankin kiittää ihmiskehoa ja lääketiedettä siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä lapsettomuudelle jotain
Otan siis pillerini kiltisti ja toivon parempaa tuuria tässä kierrossa.
Pettymysten jälkeen on herännyt taas uusi toivo siitä, että ehkä tämä on se kierto, kun tikkuun ilmestyy toinen viiva. Lapsettomuus ja keskenmenot ovat siitä jänniä ilmiöitä, että aina tulee se seuraava kierto ja seuraava kierto on aina uusi mahdollisuus. Toki ymmärrän, että pitkään jatkuneen lapsettomuuden jälkeen alkavat kuukautiset tuovat musertavan pettymyksen, mutta minulle henkilökohtaisesti ne tarkoittavat myös uutta mahdollisuutta yrittää (tämä on ehkä vielä lapsettomuuden alkumetreillä räpiköivän naisen puhetta, tulkaa kysymään tilannetta vuoden, kahden tai kolmen päästä jos olemme edelleen samassa pisteessä).
En kuitenkaan pidä siitä, että alkukierrossa syödyt hormonit muuttavat minut - jo ennestään aika intensiivisen persoonan - melkoiseksi hormonihirviöksi. Milloin räjähdän miehelle, milloin menee hermot yhteen jos toiseen asiaan, välillä v****aa ankarasti. Mutta pahinta ovat yllättäen alkavat itkukohtaukset (jotka yleensä liittyvät ennen kaikkea harmistumiseen, mutta raskaita ne ovat yhtä kaikki). Sillä hetkellä, kun itkee sitä, että unohti ostaa pyykinpesuainetta ja pyykit ovat jo koneessa ja kello yhdeksän illalla (lähikauppa siis jo kiinni), tietää, että asialla ovat mitkäs muut kuin iki-ihanat hormonit.
Ehkä tämä on vain mutu-tuntumaa, mutta jotenkin on sellainen fiilis, että näillä keinotekoisilla hormoneilla on tavallisia hormoneja vielä eksponentiaalisesti suurempi vaikutus siihen, millainen olen. Ei kai järkevä nainen muuten käyttäytyisi näin? Mutta kaiken aikaa muistan, että näiden ihmepillereiden avulla uusi raskaus voi alkaa ja ehkä jopa jatkua ja siksi jaksankin kiittää ihmiskehoa ja lääketiedettä siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä lapsettomuudelle jotain
Otan siis pillerini kiltisti ja toivon parempaa tuuria tässä kierrossa.
Minkälainen lääkitys sulla on? Löytyikö teillä syytä keskenmenoihin?
VastaaPoista-hemmiina
Mulla on tällä hetkellä käytössä Anastrozol Actavis alkukierrossa (alunperin rintasyöpälääke) ja edellisessä kierrossa piikitin myös Otrivelleä. Tässä kierrossa mennään pelkillä pillereillä, saa nähdä onko hyötyä. Keskenmenoja on tutkittu sen verran, että kilpirauhas-, keltarauhas- ja prolaktiinarvot on kunnossa. Tukostaipumusta tai kromosomeja ei ole vielä tutkittu - niitä ei suositeltu edes yksityisillä, koska keskenmenneitä raskauksia on takana "vasta" kaksi. Epäilys olisi, että PCO olisi myös keskenmenojen taustalla, joten tarkemmin tutkitaan vasta, jos tulen raskaaksi kolmannen kerran ja sekin menee kesken.
VastaaPoistaJos saa udella niin onko noihin lääkkeisiin siis joku syy miksi niitä syöt?
VastaaPoistaMulla on siis diagnosoitu PCO (monirakkulaiset munasarjat) ja tämä jo ennen keskenmenoja. Kierrot on pitkät ja epäsäännölliset ja lääkäri epäili, että keskenmenoilla ja ovulaation viivästymisellä voisi olla syy-yhteys. Nyt siis yritetään saada kiertoa säännölliseksi ja normaalin mittaiseksi lääkkeillä ja siinä samassa kokeillaan, että jos saataisiin ns. parempilaatuinen munasolu hedelmöittymään ja seuraava keskenmeno estettyä.
VastaaPoista