Olon ollessa juuri sellainen kuin aina muutamaa päivää ennen menkkoja (hormonifinni, check!, menkkakivut, check!, rintojen epämääräinen pakotus, check!, ärtynyt olo, check!), pohdin tällä hetkellä kovasti sitä, että mikä on nyt muuttunut.
Vuosina 2014-2015 tulin raskaaksi neljä kertaa. Puolentoista vuoden aikana onnistuin raskautumaan kolmesti luomusti ja kerran ovulaation induktiolla. Noista neljästä raskaudesta seurasi yksi elävä lapsi.
Nyt olemme yrittäneet heinäkuusta saakka. Mahdollisuuksia raskautua on ollut 8 kertaa (pitkien kiertojen vuoksi ei yhdeksää). Kahdeksan ovulaatiota, jotka olen bongannut, viimeiset kaksi niistä lääkkeillä ja ultrilla avustettuja ja täysin varmoiksi todettuja. Olemme tehneet kaiken samalla kaavalla kuin silloin, kun muutama vuosi sitten onnistuin raskautumaan lähes joka toisessa kierrossa. Ja nyt ei mitään. Ei haamun haamua testissä. Kertaakaan en ole edes epäillyt olleeni raskaana, yhdelläkään kerralla menkat eivät ole päässeet yllättämään.
En keksi muutaman hassun vuoden lisäksi esikoisen ja tämän toisen lapsen yritykselle muuta eroa kuin sektiosynnytyksen. Olen useaan kertaan kysynyt lapsettomuuslääkäriltä, että voisiko ongelma tällä kertaa piillä kohdussa - jos raskaus ei pääsekään alkamaan, koska kohtuni ei vain enää tarjoa kunnon kasvualustaa alkiolle? Takana on kuitenkin kolme kaavintaa, yksi kohdun tähystys ja viimeisimpänä 1v 8kk takainen rankka sektio.
Tiedän, että yhden sektion ei ole sanottu vielä (ainakaan selvästi) vaikuttavan raskautumiseen. Mutta eihän minun pitänyt kaikkien todennäköisyyksien mukaan saada kolmea perättäistä keskenmenoakaan. Ja niin vain sain.
Tänään ärsyttää ja harmittaa. Voi missä viivyt viides raskaus, täällä sinua jo odotellaan.
Vuosina 2014-2015 tulin raskaaksi neljä kertaa. Puolentoista vuoden aikana onnistuin raskautumaan kolmesti luomusti ja kerran ovulaation induktiolla. Noista neljästä raskaudesta seurasi yksi elävä lapsi.
Nyt olemme yrittäneet heinäkuusta saakka. Mahdollisuuksia raskautua on ollut 8 kertaa (pitkien kiertojen vuoksi ei yhdeksää). Kahdeksan ovulaatiota, jotka olen bongannut, viimeiset kaksi niistä lääkkeillä ja ultrilla avustettuja ja täysin varmoiksi todettuja. Olemme tehneet kaiken samalla kaavalla kuin silloin, kun muutama vuosi sitten onnistuin raskautumaan lähes joka toisessa kierrossa. Ja nyt ei mitään. Ei haamun haamua testissä. Kertaakaan en ole edes epäillyt olleeni raskaana, yhdelläkään kerralla menkat eivät ole päässeet yllättämään.
En keksi muutaman hassun vuoden lisäksi esikoisen ja tämän toisen lapsen yritykselle muuta eroa kuin sektiosynnytyksen. Olen useaan kertaan kysynyt lapsettomuuslääkäriltä, että voisiko ongelma tällä kertaa piillä kohdussa - jos raskaus ei pääsekään alkamaan, koska kohtuni ei vain enää tarjoa kunnon kasvualustaa alkiolle? Takana on kuitenkin kolme kaavintaa, yksi kohdun tähystys ja viimeisimpänä 1v 8kk takainen rankka sektio.
Tiedän, että yhden sektion ei ole sanottu vielä (ainakaan selvästi) vaikuttavan raskautumiseen. Mutta eihän minun pitänyt kaikkien todennäköisyyksien mukaan saada kolmea perättäistä keskenmenoakaan. Ja niin vain sain.
Tänään ärsyttää ja harmittaa. Voi missä viivyt viides raskaus, täällä sinua jo odotellaan.
Minulle on sanottu, että seuraava vauva syntyy sektiolla edellisen synnytyksen komplikaatioiden vuoksi. Tiedän, että todennäköisesti emme kolmatta edes haluaisi, mutta siitä huolimatta itseänikin ahdistaa se, että pelkään sektioarven haittaavan jotenkin raskaaksitulemista. Kaikki lääkärit ovat kuitenkin vakuutelleet, ettei näin ole. Haluan uskoa tähän, sekä sinun että mahdollisesti myöhemmin myös itseni kohdalla :) toivotaan, että pian tärppäisi!
VastaaPoistaSaanko kysyä, että miten lääkäri osasi suoralta kädeltä sanoa, että mahdollinen seuraavakin lapsi syntyisi sektiolla? Minullehan vakuuteltiin synnärillä, että sektio ei vaikuta ei seuraavaan raskautumiseen eikä synnytykseen, mutta nyt alkaa yhä vahvemmin tuntua, että raskaus ei ala juuri sektion takia ja normaalia alatiesynnytystä en varmasti koskaan tule kokemaan, sen voisin melkein vannoa.
PoistaKiitos tsempeistä! <3
Minulle tuli niin pahat repeämät ekasta synnytyksestä, ettei toista oikein alakautta uskallettaisi päästä syntymään. Jos repeäisin yhtä pahasti seuraavalla kerralla, ei korjaustulos enää takaisi esim. Pidätyskykyä. Siinä kiteytettynä syy :)
PoistaNo huh, kaikkea sitä! :O Onneksi sektio itsessään ei ollut yhtään paha, sanoisin että melkein eheyttävä kokemus 40h kestäneiden supistusten jälkeen, mutta nyt tietysti mietityttää, että voiko sillä olla vaikutusta siihen, etten tulekaan enää (yhtä helposti) raskaaksi...
PoistaKai se on vähän niin, ettei oikein kukaan pysty sanomaan, miten sektio/kaavinnat ovat mahdollisesti vaikeuttaneet raskautumista. Esim. mun äidille on tehty 80-luvun alussa kolme sektiota, joista kahden välissä oli vain vuosi väliä (ei todellakaan suositeltua!!), eli hänellä sektiot eivät ainakaan vaikuttaneet hedelmällisyyteen tai raskauden kulkuun. Ensimmäinen sektioista oli hätäsektio ja viimeiset kaksi suunniteltuja tuon ekan synnytyksen (komplikaatioiden) takia.
PoistaYstäväni puolestaan on tällä hetkellä lapsettomuushoidoissa ja hänellä samanlaista taustaa kuin teillä, eli keskenmenojen johdosta on muutama kaavinta takana. Lääkäri on vähän väläytellyt, että kohtu saattaisi olla arpeutunut, mutta ilmeisesti sitä ei näe sitten ultralla tms.?? Sekin kun helpottaisi, että olisi edes jokin vastaus.
Toivottavasti tämä kevätaurinko toisi plussatuulia mukanaan! :)
Sepä juuri, itsellä on se fiilis, että kohtu on ollut kovilla ja mistä sitä tietää, että mikä vaikuttaa mihinkin.
PoistaItse olen kyllä hieman huolissani juurikin tuosta kohdun tilanteesta erityisesti kun ehdin saamaan kaksi päivää sitten (liian aikaisin testanneena) heikon plussan tästä kierrosta testiin ja nyt sitten kaksi päivää testi näyttänyt negaa. Että jos siellä joku hipaisi limakalvoa mutta ei sitten päässytkään kiinnittymään, tämä tukisi pelkoani siitä, että kohtu ei ole enää vastaanottavainen seuraavalle raskaudelle... :(
Heippa pco-siskoni, pitkästä aikaa! Omat kirjoitteluni ovat jääneet, mutta raastava toisen lapsen kaipuu on saanut senkin tuntumaan hyvältä ajatukselta.. Toivon niin paljon teille tärppionnea <3 Tiedän niin tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Kumma miten tämäkin ympyrä sulkeutu taas ja sama epätoivoinen odottaminen on taas läsnä :(
VastaaPoistaVoi kiitos, tsemppiä siis myös sinne! <3 Oon tässä monta kertaa miettinyt, että voi kun olisi ollut haaveissa vain yksi lapsi, voisi keskittyä nyt täysillä nauttimaan tästä yhdestä mutta ei. Ihan yhtä raastavaksi en tätä koe kuin ekalla kerralla, mutta kovasti silti harmittaa. :(
Poista