Taidan toistaa itseäni.
Kuten edellisessä postauksessa totesin, tarkoitus oli tehdä torstaina, päivää ennen virallista testipäivää raskaustesti, todeta, että hukkaan meni tämäkin ovulaation induktio ja lähteä Keski-Eurooppaan viettämään pitkää vappuviikonloppua miehen, pojan ja miehen vanhempien kanssa. Olin ajatellut jälleen kerran nauttia lasin jos toisenkin valkoviiniä helteisessä (!) illassa.
No, toisin kävi. Torstaiaamuna liian kirkkaassa kylpyhuoneen valossa kello viiden aikaan aamuyöstä heräsin näkyyn, jossa Clearbluen raskaustestiin piirtyi selvä plussa ja heti perään PregCheckin raskaustestiin ilmestyi selvä toinen viiva. Ei mitään haamuja, joita olisi pitänyt valon alla erikseen tarkastella vaan täysin selkeät plussat. Menin miehen viereen makaamaan, en tietenkään nukkunut enää silmäystäkään sen jälkeen.
Perjantaina, virallisena testipäivänä ja laskujeni mukaan raskausviikolla 4+0 tein vielä Clearbluen digitestin ja sain seuraavan tuloksen:
Olin aika yllättynyt, että digitesti näytti jo viikkoja 2-3, vaikka olin perjantaina tosiaan viikolla 4+0 (eikö testin olisi pitänyt näyttää 1-2?) ja lauantaina juuri ennen reissuun lähtöä pääsin jo yökkimään aamiaiset pönttöön.
Toisaalta reissussa tilanne tasaantui siihen pisteeseen, että tänään, rv 4+4 en ole enää yhtään niin varma raskauden onnistumisesta - pahin kuvotus on poissa, rintoihin ei ole missään vaiheessa sattunut yhtään ja nivusia jomottaa niin kuin usein menkkojen lähestyessä. Toisaalta vatsa turposi saman tien kamalaksi raskauspalloksi, saa nähdä milloin ihmiset alkavat kyselemään (huomenna?).
Mutta ehkä raskaaksi tuleminen on jo pienoinen työvoitto, onhan takana 10 epäonnistunutta kuukautta ja nyt vihdoin yksi onnistuminen. Katsotaan, mitä tulevat viikot tuovat tullessaan, lähtökohtaisesti yritän olla ajattelematta asiaa epäonnistuen siinä tietysti surkeasti.
Toistanko vielä itseäni? Keskityn hengittämiseen. Täällä nimittäin ollaan. Jälleen kerran raskaana. Jo viidettä kertaa.
Tää ois nyt niin kuin fifty-fifty. Vai sittenkin enemmän niin kuin 80-20? Voiko toistuvia keskenmenoja saaneesta naisesta muuttua normaaliksi toisella kierroksella? Stay tuned, ehkä voi, ehkä ei.
Kuten edellisessä postauksessa totesin, tarkoitus oli tehdä torstaina, päivää ennen virallista testipäivää raskaustesti, todeta, että hukkaan meni tämäkin ovulaation induktio ja lähteä Keski-Eurooppaan viettämään pitkää vappuviikonloppua miehen, pojan ja miehen vanhempien kanssa. Olin ajatellut jälleen kerran nauttia lasin jos toisenkin valkoviiniä helteisessä (!) illassa.
No, toisin kävi. Torstaiaamuna liian kirkkaassa kylpyhuoneen valossa kello viiden aikaan aamuyöstä heräsin näkyyn, jossa Clearbluen raskaustestiin piirtyi selvä plussa ja heti perään PregCheckin raskaustestiin ilmestyi selvä toinen viiva. Ei mitään haamuja, joita olisi pitänyt valon alla erikseen tarkastella vaan täysin selkeät plussat. Menin miehen viereen makaamaan, en tietenkään nukkunut enää silmäystäkään sen jälkeen.
Perjantaina, virallisena testipäivänä ja laskujeni mukaan raskausviikolla 4+0 tein vielä Clearbluen digitestin ja sain seuraavan tuloksen:
Olin aika yllättynyt, että digitesti näytti jo viikkoja 2-3, vaikka olin perjantaina tosiaan viikolla 4+0 (eikö testin olisi pitänyt näyttää 1-2?) ja lauantaina juuri ennen reissuun lähtöä pääsin jo yökkimään aamiaiset pönttöön.
Toisaalta reissussa tilanne tasaantui siihen pisteeseen, että tänään, rv 4+4 en ole enää yhtään niin varma raskauden onnistumisesta - pahin kuvotus on poissa, rintoihin ei ole missään vaiheessa sattunut yhtään ja nivusia jomottaa niin kuin usein menkkojen lähestyessä. Toisaalta vatsa turposi saman tien kamalaksi raskauspalloksi, saa nähdä milloin ihmiset alkavat kyselemään (huomenna?).
Mutta ehkä raskaaksi tuleminen on jo pienoinen työvoitto, onhan takana 10 epäonnistunutta kuukautta ja nyt vihdoin yksi onnistuminen. Katsotaan, mitä tulevat viikot tuovat tullessaan, lähtökohtaisesti yritän olla ajattelematta asiaa epäonnistuen siinä tietysti surkeasti.
Toistanko vielä itseäni? Keskityn hengittämiseen. Täällä nimittäin ollaan. Jälleen kerran raskaana. Jo viidettä kertaa.
Tää ois nyt niin kuin fifty-fifty. Vai sittenkin enemmän niin kuin 80-20? Voiko toistuvia keskenmenoja saaneesta naisesta muuttua normaaliksi toisella kierroksella? Stay tuned, ehkä voi, ehkä ei.
Onnea!!! <3
VastaaPoistaKiitos! Toki tällä taustalla mennään päivä kerrallaan...
PoistaOikein paljon onnea pikku vappuyllätyksestä :)
VastaaPoistaKiitos! Saa nähdä kuinka käy. :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOtetaas uusiksi..
PoistaOnnea plussasta! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin :) Täällä saatiin myös vappuylläri, kun kolmas ovulaation induktio tuotti tuloksen! Tiedän niin nuo tunteet, hetki kerrallaan mennään, koska täällä ollaan kuudetta kertaa raskaana ja viisi km takana.. Joten jokohan nyt voisi olla onni myötä?
Voi että, toivon todella, että teillä onnistuu tällä kertaa. Enemmän ansaitsitte te vauvan kaikkien menetysten jälkeen kuin me...
PoistaNivusten jomotus oli ainakin mulla raskausoire alussa,joten hyvältä vaikuttaa!!:)
VastaaPoistaToivotaan, esikoisen odotuksesta en muista tällaista nivuskipua, tietysti pelkään koko ajan kaikkia kipuja ja niiden yhteyttä keskenmenoihin.
PoistaHyvä hyvä. Pidetään kaikki peukut pystyssä että ei tulisi ikäviä yllätyksiä.
VastaaPoistaJää nähtäväksi, kaksi viikkoa ekaan ultraan.
VastaaPoista